Lyhyt kiipeilyvälineiden esittely

c www.leirikoulu.net

Kiipeilyvaljaat

Istumavaljaat on valmistettu kestävästä kangaskudoksesta ja ne ovat turvallisemmat, kätevämmät ja mukavammat kuin vartalon ympäri sidottu köysi, josta valjaat myös voidaan solmia. Putoamistapauksessa valjaat ottavat pysähdyksen vastaan pehmeämmin ja niiden vatassa riippuminen esim. laskeuduttaessa on mukavampaa.

Valjaat on aina puettava huolellisesti vaikka kysymyksessä olisi vain yksi lyhyt nousu. Se joka huolehtii varmistamisesta tarkastaa aina valjaiden oikean kiinnityksen ennen kiipeilyä.
Erityisesti tarkastetaan, että vyö on oikeassa paikassa vyötäröllä, eikä lantion kohdalla ja että vyö on sopivan kireällä. Valjaista ei saa päästä luiskahtamaan pois edes pää-alaspäin tilanteessa pudottaessa.

Jokainen valjaiden solki on varmistettava vetämällä vyö kiinnityksen jälkeen uudelleen soljen läpi. Tämän tarkistusen lisäksi varmistaja toteaa valjaiden kiinnityslenkeistä vetämäällä, että valjaat istuvat hyvin.

Köysistä

Köysi on kiipeilyn tärkein väline. Köyden pettäminen voisi olla hengenvaarallista. Siksi kiipeilyssä käytetään aina erityisiä vuorikiipeilyköysiä, joka on paitsi erityisen luotettavaa ja kestävää, myös joustavaa: Putoamistapauksessa köysi venyy, jolloin ei synny sellaista äkkipysäystä, joka voisi vaurioittaa valjaita, repiä irti varmistusta tai loukata kiipeilijää. Kiipeilyssä köysi on tavallisesti henkilökohtainen varuste, jota ei juurikaan lainata; onhan kiipeilijän turvallisuus niin ratkaisevasti riippuvainen köydestä ja sen luotettavuudesta. Köysi tarkastetaan jokaista kiipeilykertaa varten selaamalla se sentti sentiltä läpi. Tarkasta köyden pintakudos, ettei siinä ole pahoja kulumia ja ettei se ole rikki. Tarkista tunnustelemalla myös ettei köyden ydiosa ole rikki ja ettei läpimitta vaihtele. Huono köysi on hylättävä kiipeilykäytöstä.

Valmistajan (Beal,Ranska) suositus on että köysi poistetaan käytöstä, jos
- sitä on käytetty pitempään kuin 5 vuotta
- sitä on rasitettu vakavalla putoamisella
- sen pintakerros on vioittunut
- tarkastettaessa ilmenee merkkejä siitä, että se on heikentynyt
- köysi on joutunut kosketuksiin kemiallisten aineiden kanssa

KÖYDEN SÄILYTYS: Säilytä köysi pimeässä ja kuivassa. Vältä aina tarpeetonta auringon UV-säteilyä, joka heikentää köyden kuituja.

ÄLÄ ASTU KÖYDEN PÄÄLLE: Maassa olevat hiekanmurut voivat astuttaessa painua pintakerroksen läpi köyden ytimeen ja köyttä käytettäessä leikata vähitellen ydintä poikki.

ÄLÄ KÄYTÄ KÖYTTÄ MUUHUN TARKOITUKSEEN: Jos käytät kiipeilyköyttä esim. auton hinaamiseen tulee sinun heti hylätä se kiipeilykäytöstä. Jyrkännelaskeutumisessakin käytetään mielummin vähemmän venyvää luolaköyttä sillä laskeutuminen kuluttaa kiipeilyköyttä turhan paljon.

KÖYDEN PUHDISTUS: Suojele köyttä turhalta likaantumiselta. Köyttä ei tarpeettomasti pestä, mutta jos se on likaantunut, esim. kurainen, niin liota sitä väljässä vedessä ja pese käsin. Tarvittaessa voit vetää köyden muutaman kerran kahden vastaikkain painetun harjan välistä. Kuivaa köysi ilmavassa paikassa. Suora auringonvalo on kielletty. Pesussa on kaikenlaiset liuottimet ehdottomasti kielletty. mietoa pesuaineta voidaan kuitenkin käyttää tarvittaessa.

Köysi voidaan läjätä ja panna köysipussiin tai kassiin. Tällä tavalla köysi ei kierry tai siihen ei muodostu polvia. Vyyhditty köysi voidaan kiinnittää selkään tai kuljettaa ilman pussia.

Kiipeilijän solmuja

Tavallista umpisolmua tai rusettia ei kiipeilyssä juurikaan käytetä. Hyvän solmun vaatimuksena on usein, että se pysyy hyvin kiinni - siis on luotettava ja että se on helppo avata kuormituksen jälkeenkin. Kiipeilyssä on lisäksi etua siitä jos solmu ei heikennä köyttä. Solmun kohdalta köysi on aina heikompi kuin ilman solmua.

Kahdeksikkosolmua käytetään sidottaessa köysi kiinni valjaisiin. Sitä käytetään myös köyden päässä jos köydellä kiinnitytään valjaisiin käyttäen sulkurengasta. Vaikka kahdeksikko on periaatteessa luistamaton voisi kuitenkin suositella sen varmistamista lisäsolmulla (esim. kaksinkertaisen kalastajansolmun "toisella puolikkaalla"). Jos köyden keskelle tarvitaan solmu on kahdeksikko siihenkin sopiva. Se saattaa olla eniten käytetty solmu kiipeilyssä.

Kun pelastusnaru tehdään eli sidotaan ohuesta, mutta kestävästä narusta lenkki, käytetään solmuna kaksinkertaista kalastajansolmua. Samoin liitettäessä kaksi kiipeilyköyttä yhteen. Sen erityisominaisuus on että se heikentää köyden kestävyyttä mahdollisimman vähän ja ettei se aukea vahingossa.

Pelastusnarut kuuluvat aina varustukseen kun ollaan kiipeilemässä. Ne muodostuvat kahdesta narulenkistä. Toinen on pituudeltaan sellainen että kun lenkin laittaa kengän alta se yltää parikymmentä senttiä korkeammalle kuin mihin yletyt sen nostaa. Toinen lenkki voi olla vain 30 sentin pituinen. Narujen pituus on myös makuasia, sillä niitä voi käyttää eri tavoilla.

Muitakin solmuja tarvitaan tai ainakin voidaan käyttää. Laskeutumisköysi voidaan kiinnittää puun ympärille paalusolmulla (joka pitää aina varmistaa) ja siansorkasta voi olla hyötyä monessa tilanteessa.

Muita kiipeilyvälineitä

Lukittava sulkurengas eli karabiini kestää 2400 kg vetoa silloin kun sen ruuvi on kiinni. Jos veto kodistuu sivusuuntaan on kestävyys hieman pienempi. Karabiinilla kiinnitetään köysi kätevästi valjaisiin erityissti silloin kun kiipeilijä vaihtuu koko ajan ja käytössä on useita valjaita. Myös varmistusten kiinnittämisessä, taljojen rakentamisessa jne on sulkurengas kätevä. Tähän saa käyttää ainoastaan ruuvilla varustettua lukittavaa laitetta. [Karabiini ja nauhalenkki]

Sulkurenkaan kautta voidaan köyttä myös luistattaa kuormitettuna. Köysirataa rakennettaessa tulisi kuitenkin käyttää erityisiä köysirullia. Varmistajan pitää tarkistaa, että karabiinin ruuvi on kiinni ennen kuin aletaan kiivetä tai laskeutua.

[Nauhalenkki varmistuksen kiinnityksessä]

Kiipeilyssä käytetään erilaisia nauhalenkkejä, jotka ovat kapeasta erikoiskestävästä nauhasta tehtaalla ommeltuja valmiita lenkkejä. Nauhaa on saatavana myös metritavarana, mutta lenkin ompelua ei saa itse tehdä vaan tarvittaessa käytetään nauhasolmua. Nauhalenkkejä voidaan käyttää kätevästi esim. varmistusten kiinnittämiseen, tai niistä voidaan tehdä tilapäisvaljaat jne. Köyttä ei saa koskaan panna lustamaan nauhalenkin läpi vaan aina on käytettävä apuna karabiinia.

Lihasvoimalla ei kiipeilijää pysty kannattamaan köydellä ilman apulaitteita. Köyden luistamisen hallitsemattomasti voi estää vaikkapa sopivalla solmulla karabiiniin (HMS-solmu)tai kahdeksikon muotoisella metallipalalla. Yleisimmin käytettyjä ovat kuitenkin tuber "tuubi" ja kitkalevy, jolla asia hoituu varmatoimisesti ja helposti. Näiden lisäksi on erilaisia automaattisia tai puoliautomaattisia välineitä.

Khdeksikkoa (ei siis kahdeksikkosolmua vaan metallista "laskeutumiskahdeksikkoa" - kasia) voidaan käyttää kitkalaitteena varmistuksessakin, mutta erityisesti sitä käytetään jyrkännelaskeutumisessa. Kuvasta näkyy miten se kiinnitetään köyteen. ylimääräinen lenkki kiinnitetään sitten sulkurenkaalla valjaisiin.

Muitakin välineitä tarvitaan. Näistä kypärä on tärkein. Pyöräilykypärä ei kelpaa vaan pitää hankkia erityisiä kiipeilykypäriä. Alaköysikiipeilyssä käytetään lisäksi erilaisia hakoja ja muita välineitä, joita emme tässä esittele.

Välineiden käytöstä

Paluu leirikoulusivuille